Mitä byrokratia johtaminen on?
Sanana byrokratia aiheutti paljon keskustelua sen negatiivisessa mielessä. Byrokratia johtaminen toi mieleen menneen ajan ja vakavan ilmapiirin, jossa kaikki pyörivät vain sääntöjen ympärillä tappaen yksilön mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa. Työntekijä on rajoitettuine vastuineen pieni ratas organisatorisessa koneistossa, kuten Peters ja Waterman mainitsivat v. 1982.
Pohdimme byrokratia johtamisen hyviä puolia ja kyllä niitäkin löytyi. Weberin esittämän byrokratian ideaalimallin pohjalta tämä keskittyi lähinnä valtion omistamien yritysten/laitosten, kuten armeijan ja poliisilaitoksen toimintaan, joissa tarvitaan sääntöjä ja järjestystä, eikä turhaa sooloilua. Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä valta ole henkilökohtainen ominaisuus.
Byrokratia arjessa
Mietimme miten byrokratia näkyy yliopistolla ja ylipäätänsä meidän arjessa. Joukkueurheilijoina olemme tottuneet tietynlaiseen byrokratia johtamiseen, joka on hieman modernimpaa mitä työelämässä. Urheilijoilla on toki sääntöjä ja omat roolinsa mutta nämä ovat enemmän ns. veteen piirrettyjä mitä työelämässä, annetaan tilaa kehittyä ja kokeilla eri rooleja. Yliopistoelämässä määrää tietynlainen byrokratia, opiskelu on hyvin rytmitettyä ja sisältää paljon sääntöjä: miten pitää tehdä, milloin pitää palauttaa yms.
Yhteenveto
Vastoin ennakkoluulojamme totesimme byrokratia johtamisen olevan hyväksi, kun se on oikein suunnattua. Tietyissä yrityksissä säännöt helpottavat työntekijän taakkaa, kunhan kaikki ovat tietoisia rooleistaan.