Kuukausi: marraskuu 2017

Tämän viikon luennoilla tutustuttiin ryhmien ja tiimien johtamiseen.  Ensimmäinen aihe mihin pureuduimme oli erotella käsitteet ryhmä ja tiimi toisistaan.  Noviisin korvaan nämä käsitteet yhdistää helposti toisiinsa, mutta luennon alussa selvisi jotta kyseessähän on kaksi toisistaan eroavaa nimitystä/käsitettä jotka yhdistetään molemmat johtamiseen. Puretaan tähän nyt lyhyesti mitä aiheesta opimme: molemmissa toimii vähintään kaksi ihmistä, mutta ero tulee siitä kun ryhmässä jäsenillä ei ole psykologista sopimusta, joten jäsenien panoksella ei ole vaikutusta lopputulokseen. Tiimissä jäseniä yhdistää psykologinen sopimus, yhteinen päämäärä ja näin ollen jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu lopputuloksesta. Johtamiseen liittyviä haasteita kohtaa myös tiimien johtamisessa. Tiimiin kuuluu yleensä useampia henkilöitä, joka lisää huomioon otettavia seikkoja johtajalle huomattavasti. Hyvä tiimin johtaja tuntee tiimin jäsenten arvomaailman, ottaa huomioon erilaiset persoonat sekä löytää oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, auttaa pääsemään tavoitteisiin.

Hyvän johtajan on tunnistettava ryhmäprosessin ilmiöt. Ryhmissä työskentely yleensä lisää henkilöiden työhön kohdistuvaa motivaatiota, koska ihmiset toimivat tehokkaammin muiden läsnäollessa ja tarkkaillessa.  Toisaalta ryhmässä työskentelevä henkilö voi myös ajatella tiputtavansa omaa työpanosta ja ajatella että joku muu hoitaa hänenkin panoksensa. Sosiaalinen paine ryhmissä voi myös ajaa yksilöt tekemään väärinä pidettyjä asioita kuten plagiointi. Tälläisissä tilanteissa hyvä johtaja puuttuu ryhmän toimintatapoihin, vaikka se tekisi hallaa ryhmänhengelle.

 

Konfliktit

Kun yksilöt työskentelevät yhdessä saavuttaakseen yhteisen päämäärän on normaalia että jossain vaiheessa syntyy erilaisia konflikteja. Konflikteja voi syntyä tahallaan tai vahingossa.  Asioiden unohtelu, huolimattomuus tai väärinkäsitykset  ovat esimerkkejä vahingossa aiheutetuista konflikteista. Tahallaan aiheutettuja konflikteja  ovat esim.  valehtelu, rajojen ylittäminen sekä juoruilu. Hyvällä johtajalla on eväät ratkaista tahallaan tai tahattomasti aiheutettuja konflikteja tiimissä. Tiimokonfliktiin on viisi eri ratkaisutyyliä: Ongelmanraktaisu yhteistyöllä, välttely, pakottaminen, mukautuminen sekä kompromissi.  Ryhmän harmonian säilyttämiseksi hyvä johtaja pyrkii ratkaisemaan konfliktin yhteistyöllä, joka palvelee konfliktin kaikkia osapuolia hyvin ja tasapuolisesti. Välttely on sen sijaan huonoin ratkaisu, koska selvittämättä jätetyt ongelmat rikkovat ”joukkuehengen” ja saa johtajan näyttämään heikolta tiimin silmissä.

 

 

Yksilöiden johtaminen perustuu teeseihin: tulla nähdyksi, tulla kuulluksi ja huomioida tunteet. Tarkoituksena on, että yksilöt kokevat olevansa hyvässä vuorovaikutuksessa johtoon ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Yksilöiden johtamisessa on tärkeää ymmärtää, että jokainen yksilö on erilainen ja oppivat eri tavalla, ei pidä ajatella ihmistä koneena vaan persoonana, jolla on tunteet ja omat arvomaailmat. Johtajan on hyvä asettaa tietyt raamit yksilöille mutta antaa kuitenkin tilaa luovuudelle, joka ei varmasti ole helppoa, koska olemmehan erilaisia. Osa tarvitsee sääntöjä, toiset vihaavat näitä. Olemme sitä mieltä, että johtajan on ensiarvoisen tärkeää omattava hyvät vuorovaikutustaidot, sekä olla hyvä ihmistuntija. 

 

 

Ennakkotehtävänä oli perehtyä sanoihin:”leadrship”, ”leader”, ”management” ”manager” ja ”organization”, Googlen kuvahaun kautta. Keskustelimme ryhmämme kanssa millaisia ajatuksia nämä kuvat herättivät johtajuudesta. Kuvista tuli mieleen seuraavia adjektiiveja: rohkea, määrätietoinen, itsevarma, esimerkillinen, erottuva ja suunnitelmallinen.

Meidän mielestämme hyvä johtaja osaa kohdella ihmisiä yksilöinä, käyttää ihmisten vahvuuksia hyväkseen organisoimalla heidät oikeisiin työtehtäviin tehokkaasti. Pystyy myös perustelemaan tekemänsä ratkaisut, joka lisää luottamusta.

Tulimme siihen päätelmään, että johtajuus on muuttanut muotoaan viime vuosikymmenien aikana. Ennen johtaminen oli suoraviivaisempaa, joilloin johdettiin ns. pelolla. Nykyisin pyritään ottamaan työntekijöiden mielipiteitä huomioon ja johtamaan rakentavasti. Tämä varmasti osittain siitä syystä, että johtajia koulutetaan entistä enemmän.

 

 

Kokoonnumme kerran viikossa keskustelemaan kuluneen viikon luennoista ja niillä käydyistä aiheista. Jokainen on itse vastuussa siitä, että on perehtynyt viikon aiheisiin ja pystyy antamaan oman panoksensa blogiin. Laiminlyöntejä ei hyväksytä keneltäkään ryhmästä, ilman järkevää syytä.

Tervetuloa seuraamaan blogiamme, joka käsittelee Johtamisen perusteet kurssin keskeisiä asioita. Ryhmämme koostuu kolmesta tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijasta, kaikilla ryhmämme jäsenellä löytyy kokemusta niin työelämästä, kuin urheilusta, jossa olemme kohdanneet erilaista johtamista. Pyrimme tekstissämme peilamaan luennolla käytyjä asioita omiin kokemuuksiimme johtajuudesta.